tiistai 9. syyskuuta 2014

7.9 Katan valkku satulalla (videopostaus)



Meille saapui satula, ja nyt saimme sen viimein säädeltyä aivan sopivaksi ponin selkään! Jes, nyt alkaa molempien totuttelu siihen istuimeen. Olen mennyt niin paljon ilman satulaa että on vaikeaa  laittaa painoa jalustimelle sekä ponin ratsastus muuttui oudommaksi. Kaikki on niin vaikeaa taas :D



Tuon näköinen satula tuli postissa tuoden uudet jalustinhihnatkin. Joustorunkoisen satulan kaarta/leveyttä ja pituutta voi säätää,  eikä liu'u Sunnyn menoissa eteenpäin! Tosiaan joustorunkoinen, joustava satula pitää olla hiukkasen kapeampi kuin perusrunkoinen, sillä tuohan joustaa hevosen liikkeissä mukana.


Sunnuntain valmennuksessa Kata laittoi minut menemään satulalla koko tunnin, pisin aika mitä satula on ollut nyt selkäkipujen jälkeen ponin selässä minä mukana. Ja ihan hyvin meni koko 60min!
Aloitimme maastatyöskennellyllä alkukäyntien jälkeen ja näytimme käynti-ravi-laukkapätkiä sujuvasti, minkä jälkeen hyppäsimme ratsujen selkään ja aloitimme tunnin vain käynnissä asettamalla hevosia sisälle päin tunnustelemalla miltä poni tänään tuntuu.
Vaikeutimme tehtävää menemällä koko kenttää asettamalla nostavalla ohjalla pitkillä sivuilla hieman ulos ja lyhyillä sisään, ajatellen hevosen lavan pienentämistä ja venyttämistä. Sunnylle oli osittain aika hankalaa tuo tehtävä, niinkuin minullekkin mutta pääsimme siitä eteenpäin tarpeeksi onnistuneesti.

Tunti jatkui taukokäyntien aikana puhuen mitä kuolaimen alla oleva hevonen tarkoittaa ja syitä, sillä samalla tunnilla minun ja Sunnyn kanssa oli hieman kuolaimen alle pyrkivä hevonen. Silloin hevonen ei ole pehmeä, vaan aivan umpikuuro vaikka selästä käsin joku saattakin sanoa että nyt se kuuntelee ja on tosi ihana. Ei todellakaan, silloin hevonen on erittäin etukeno ja pakenee kuolaintuntumaa. Tässä tärkeimmät mitä muistan, enemmän tuli kyllä puhuttua.

Kuuntelimme hevosen kavioiden ääntä ja koitimme saada vaimennettua niitä hiljaisimmiksi, että jokainen askel olisi harkittu ja hallittu sekä kevyt. Nivelille tekee paljon parempaa sipsutella kevyesti kuin painaa jalat maasta läpi joka askeleella. Tehtävä oli hauska, mutta todella haastava.
Lopuksi otimme meidän osalta vain laukannostoja ja toinen tuntilainen teki samaa laukassa, minkä jälkeen menimme loppuravit vielä etsien hiljaista hipsutuspantterikäyntiä.



Tunnista jäi todella hyvä fiilis, Sunny yritti parhaansa vaikka hölskyin selässä kuin mokomakin perunasäkki jalustinhärpäkkeiden kera. Meno on aika huvittavan näköistä, erityisesti kevennykseni on "10+++" luokkaa! :D

4 kommenttia:

  1. Meet tosi hyvin Sunnylla! :) Oon lukenut blogiasi alusta alkaen ja ootte kyllä kehittyneet paljon. Ja tosi hieno satula. <3 :)

    VastaaPoista
  2. toi satula :3 ja hyvä toi valmentaja: Hyvä henna just noin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeb harmittaa kun ei videoon mahtunut Katan mahtavaa näytöstä etukenosta kävelystä plus pantterikävelystä :'D

      Poista